Oon taas yksin kotona. On se kurjaa… ja hiljaista, vaatii hieman totuttelua. Mut olipahan ihanat kaksi viikkoa :D ja aina oli mukava tulla kotiin töistä kun siellä oli joku odottamassa.
Kävästiin Tukholmassakin päiväreissulla, risteily oli ihan "Love boat" ;D Oltiin tanssimassa siellä iskelmäbaarissa, kaikkien tönivien, liiskaavien ja taklaavien mummo- ja pappapariskuntien kanssa. Yritin opettaa valssia, mutta se ei oikein luonnostunut. Valssihan on maailman helpoin tanssi, miten se voi olla niin vaikeaa mukamas?! Ja vielä semmoiselle joka soittaa kitaraa, niin että rytmitajua luulis löytyvän… No jaa, onhan se soittaminen hieman eri asia kuin tanssiminen, kädet saattaa toimia mut jalat ei, heh!
Kammottavan vähän tulee nukuttua tommosella matkalla. Tietysti piti valvoa ekana iltana myöhään ja sitten aikainen herätys aamulla. Viivyttiin hieman liian myöhään aamulla laivassa, kun se lähti melki heti kun me päästiin ulos sieltä! Ei ollut kyllä mitään havaintoo mihin aikaan olis pitänyt lähteä laivasta ulos... Mutta Tukholmahan on tosi nätti paikka, varsinkin aamulla kello kahdeksan, kun sataa räntää ja tuuli piiskaa eikä mihinkään pääse sisälle (kahvilassakaan ei tehnyt mieli istua kun maha oli täynnä laiva-aamiaista). Hengailtiin sitten yhdessä kauppakeskuksessa, kunnes Vasa-museo avautui kymmeneltä. Laiva oli ihan kuin ’Black Pearl’! Leffatunnari rupes heti soimaan päässä ja melkein maistoin suolan pärskeet huulilla kun kuvittelin millaista olisi olla tuolla kannella, kunnioitettava näky. Loppupäivä tulikin sitten kierreltyä uutta ja vanhaa kaupunkia niin että väsyneenä nukahdettiin terminaalin penkille kun odotettiin laivaan pääsyä. Laivassa käytiin vaan syömässä ja sitten nukkuun, kunnes aamulla taas aikainen herätys.
Muutaman kerran käytiin myös luistelemassa, jääradan mutkat ja pinta tulivat tutuiksi ainakin tuolle aloittelijalle ;D mutta hauskaa oli ja kauhea hinku oppia koko ajan paremmaksi, ihailtavaa!
Ja nyt muuten puhelinlaskutkin jäävät pienemmiksi, hinta vain 0,09e minuutissa. Tulee näköjään myös halvemmaksi soittaa kolmen minuutin puhelu kun lähettää yksi tekstiviesti, kummallista mutta totta ;)
- Music:Sinun silmiesi tähden.... soi päässä
Mutta siis, en nyt ajattele noita puhelinkuluja muulloin kuin silloin kun se lasku tipahtaa postiluukusta. Kun tekee mieli soittaa niin soitan, ei sillon ajatella rahaa.
- Mood:
thoughtful
- Location:Turju
- Mood:
uncomfortable
Multaisia porkkanoita, tautisia porkkanoita, lattialle valuvia porkkanoita, puhtaita porkkanoita, katkenneita porkkanoita ja porkkanan viljelijöitä. Näitä tuli siis nähtyä tuossa pari viikkoa sitten (siis hieman myöhässä tää päivitys…), kun oltiin viljelijävierailuilla Laitilassa, Honkajoella ja Forssassa työkollegoiden kanssa. Ensimmäinen paikka oli oikeasti pieni järkytys, porkkanat kirjaimellisesti valuivat lattioita pitkin vastaan kun käveltiin sisään varastoon. Oli tullut pikku varastointi virhe; porkkanat laitettu märkänä laatikkoon, jossa muovipussi ja pussi oli laitettu kiinni ennen kuin porkkanat olivat kuivuneet. Ja eihän ne siellä mihinkään kuivu ja jäähdy. Jäähdytys puhalsi tosi kovalla koska tuotteen olivat vieläkin lämpimiä vaikka varastoon ne oli tuotu jo monta kuukautta sitten. Ja tästähän syntyy se yhtälö että kun porkkanoista haihtuva vesihöyry kondensoituu muovin sisäpintaan vedeksi niin, että nuo porkkanat sitten uivat siellä liemessään. Olisi jotain parannettavaa siis? Keski-Euroopassa porkkanoita kuulemma säilytetään ihan samanlaisissa puulaatikoissa kuin täälläkin, mutta ilman muovipussia. Porkkanoiden päälle lisätään vain kerros turvetta, jotta päällimmäiset eivät pääse kuivumaan. Ja laatikon ympäri voi vetää kalvon, jotta porkkanat eivät nahistu laatikon reunoissa. Muovipussihan on siis sen takia, etteivät porkkanat kuivu liikaa, mutta miksi sitten jäähdytyksen pitää puhaltaa niin kovalla? No koska ne porkkanat on vielä märkiä. Tuo puhallushan siinä kuivattaa niitä ja se kuivaaminen ja jäähdyttäminen pitäisi tehdä kun porkkanat tuodaan varastoon, ja sen jälkeen vain pitää tuotteet tarpeeksi viileinä. Ja oikeasti kaikilla viljelijöillä joilla vierailtiin, porkkanat oli pussissa. Vaikkakin parilla oli pussit avoimina ja muutama vallankumouksellinen oli jättänyt pussit jopa kokonaan pois osasta laatikoista! Työkaveri kertoi että on se jo edistystä kun muutamalla on osa pusseista pois. Hän on koittanut toitottaa sitä viljelijöille jo kymmenen vuoden ajan sentään.
Mutta ei siis ole viljelijänä oleminen helppoa. Kaikkea pitää osata ja soveltaa omaan tuotantoon. Tuli muuten mieleen että taisin oppia enemmän noiden kolmen päivän aikana kuin koulussa avomaa- tai maaperä- tai varastointitunneilla yhteensä…tai ainakin sain hyvän kertauksen, joka pysyy mielessä hieman pidempää kuin seuraavaan tenttiin ;)
Ja huomenna muuten menen kokeileen Turun laskettelumäkeä :D
- Mood:
surprised
Jatkan tyttöjen jalanjälkiä ja raapustan omat muistot vuodelta 2008:
1. Mitä teit vuonna 2008 sellaista, mitä et ollut aiemmin tehnyt?
Valmistuin kaksi kertaa, muutin Turkuun ja myös rakastuin :)
2. Mitä teit huomattavan/yllättävän paljon vuonna 2008?
Pyöräilin ja reissasin.
3. Piditkö uudenvuodenlupauksesi ja teitkö sellaisen vuodelle 2009?
En tee uudenvuodenlupauksia.
4. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei.
5. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ei
6. Missä maissa kävit?
Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Sveitsissä, Itävallassa, Saksassa sekä Luxemburgissa (Englannissa ja Norjassa lentokentällä) kuten sanoin tuli reissattua yllättävän paljon.
7. Mitä sellaista haluaisit vuodelta 2009, joka ei onnistunut vuonna 2008?
Ei nyt tule mieleen...
8. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2008?
10.7 valmistujaispäivä
9. Suurin saavutuksesi?
Valmistuminen ja työpaikka
10. ...suurin epäonnistuminen?
Muutto Turkuun....vitsi vitsi ;)
11. Kärsitkö vammoista?
En onneksi.
12. Mikä oli paras asia minkä ostit?
Reililippu
13. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Kaikki joiden kanssa olin tekemisissä on ansainneet kiitoksen, melkein kaikki ;)
14. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta/pahaa mieltä/jotakin muuta negatiivista?
Muutaman opettajan.
15. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
No siihen reissaamiseen.
16. Mistä innostuit eniten?
Ulkomaista ja muista kulttureista :)
17. Mikä albumi/kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2008?
haitaribiisi
18. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko nyt
a) onnellisempi vai surullisempi?
Ehkä sama
b) lihavampi vai laihempi?
Myös sama
c) rikkaampi vai köyhempi?
Täytyy katsoa tili nyt..... rikkaampi.
19. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Opiskellut ja panostanut opinnäytteeseen.
20. ...entä vähemmän?
Stressanut.
21. Kuinka vietit joulua?
Perheen kanssa Itävallassa laskemassa, jippijaijee!
22. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
Eräs ilta ystävän kanssa.
23. Rakastuitko vuonna 2008?
Joo, loppuvuotena hulmahti!
24. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Eipä ollut telkku sillai et olis voinut jotain sarjaa seurata.
25. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En.
26.Mikä oli paras lukemasi kirja?
LOTR, ykkösen ja kakkosen sain luettua ihan ookoo ajassa, kolmoseen on jäänyt nyt junnaamaan.
27. ...entä musiikillinen löytö?
Jimmy Cliff ;D ".. wonderful world beautiful people..."
28. Vuoden 2008 löytö / positiivinen yllätys?
Työpaikka ehdottomasti
29. Mitä halusit ja sait?
Valmistua, jes!
30. Mitä halusit, muttet saanut?
Ei tule mieleen mitään...
31. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Into the wild.
32. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Varmaan väänsin opinnäytettäni ja sit söin hienoa tulppaanikakkua ystävien kanssa (ei siis tehty tulppaaneista) (eikä ne ystävätkään ollut tehty tulppaaneista) :)
33. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2008?
Melko musta kyllä oli ja yksinkertainen.
34. Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Ystävät.
35. Mikä yksi asia teki vuodestasi huomattavasti miellyttävämmän / siedettävä?
Kaikki ihanat ihmiset tietysti.
36. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Nojaa...
37. Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
Nojaajaa...
38. Keitä kaipasit?
Ystäviä Suomessa ja Hollannissa.
39. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Benjamin.
40. Kerro elämänohje/läksy, jonka opit vuonna 2008.
Nauti kaikesta!
41. Heitä tähän vuottasi kuvaavan biisin pätkä tai runo tms. lainattua
"Reppu ja reissumies, siinä varmaan on sellainen pari Oli kylmä taikka vaikka vari niin kumpikin paikkansa ties
- Mood:
good
- Mood:
depressed
White, blue, yellow
2. WHAT BOOK ARE YOU READING NOW?
Populäärimusiikkia Vittulanjänkällä, LOTR; Return of the King, Valkoinen linna (Orhan Pamuk)
3. WHAT'S ON YOUR MOUSE PAD?
I don't have mouse :(
4. WHAT'S YOUR FAVORITE BOARD GAME?
The star of Africa =)
5. FAVORITE MAGAZINE?
Puutarha&Kauppa and Donald Duck
6. FAVORITE SMELL?
Smell of snow
7. LEAST FAVORITE SMELL?
The smell of factory where they make flour from bones
8. WHAT'S THE FIRST THING YOU THINK OF WHEN YOU WAKE UP IN THE MORNING?
What's the time?
9. FAVORITE COLOR?
Purple and red
10. LEAST FAVORITE COLOR?
Can't say
11. HOW MANY RINGS BEFORE YOU ANSWER THE PHONE?
Can't say either...
12. FUTURE CHILDREN'S NAMES?
I dunno. Do I have to think about it now already???
13. WHAT IS MOST IMPORTANT IN LIFE?
All you need is love, pappadadaaa.....
14. CHOCOLATE OR VANILLA?
Both.
15. DO YOU LIKE TO DRIVE FAST?
Yes, I do. If the car is good.
16. DO YOU SLEEP WITH A STUFFED ANIMAL?
Not anymore.
17. STORMS-COOL OR SCARY?
Cool and scary.
18. WHAT TYPE WAS YOUR FIRST CAR?
My first car is still somewhere out there.
19. IF YOU COULD MEET ONE PERSON DEAD OR ALIVE WHO WOULD IT BE?
Cannonball Adderley, and I would preffer alive.
20. FAVORITE ALCOHOLIC DRINK?
Let's say red red wine.
21. WHAT IS YOUR SIGN & BIRTHDAY?
Aries, 02.04
22. DO YOU EAT THE STEMS OF BROCCOLI?
Sometimes
23. IF YOU COULD HAVE ANY JOB WHAT WOULD IT BE?
Playing sello in a symphony orchestra.
24. IF YOU COULD HAVE ANY COLOR HAIR WHAT WOULD IT BE?
Red.
25. IS THE GLASS HALF FULL OR HALF EMPTY?
It's half full.
26. FAVORITE MOVIE?
So many options, but if need to mention one, I would say Forrest Gump.
27. DO YOU TYPE WITH THE RIGHT FINGERS ON THE KEYS?
Yes, but also left fingers.
28. WHAT'S UNDER YOUR BED?
Air and dust. I haven't looked there for a long time...
29. WHAT IS YOUR FAVORITE NUMBER?
6-3-4-5-7-8-9
32. WHAT IS YOUR DREAM CAR?
A environmental friendly car.
35. FAVORITE CD?
Well that changes also a LOT! At the moment it's.....???
36. FAVORITE TV SHOW?
Monk.
37. KETCHUP OR MUSTARD?
Mustard!!!
38. HAMBURGERS OR HOT DOGS?
Hämböörger
39. FAVORITE SOFT DRINK?
No soft drinks. (Just hard ones)
40. THE BEST PLACE YOU HAVE EVER BEEN?
So far, sauna.
41. WHAT SCREEN SAVER IS ON YOUR COMPUTER RIGHT NOW?
Something simple, something blue, something old and something borrowed.
42. BURGER KING OR MCDONALDS?
Niether.
43. FAVORITE PET: DOG or CAT?
Maybe cat. Definetly cat.
- Mood:
tired
Ei muuten osunut voittoa tänään, ensi viikon potti on 6,jotain miljoonaa. Parempi tuuri silloin?
- Mood:
relaxed
Tänään satoi lunta täällä, niin Turussa! Olin hirveän hämmästynyt kun aamulla avasin makuuhuoneen verhot: maa oli aivan valkoinen puiden oksat oli postikorttimaisesti saaneet lumihunnun ja taivaalta ripsotteli vielä joitain hiutaleitakin. Kuulikohan joku toiveeni, kun eilen illalla kirjoitin valokuva-albumiin "waiting snow". Ja tällä viikolla tuli tehtyä pieni moka töissä, ihan pikkiriikkinen pienen pieni. Olin pakannut salaatin siementölkkejä parisenkymmentä viljelijälle, siis kaksikymmentä kertaa 5 000 siementä tekee 100 000 siementä joohan? Tänään tultiin kertomaan, että lapussa luki 1 000 kertaa 1 000 eli se tekee 1 000 000, jotenka lähetyksestä puuttui vain 900 000 siementä! Pikku virhe. Mut onneksi lähetin ees ne 100 000, niin viljelijä pääsi ainakin jotain kylvämään. Ja nyt lasken ainakin viiteen kertaan kaikki toimitukset ja varmistan vielä ainakin kolmelta eri henkilöltä että kuinka paljon niitä siemeniä pitääkään lähettää. Noi salaatin siemenet on hiukka hankalampi juttu, kun niitä on 1 000 kappaleen pussissa sekä 5 000 ja 10 000 ja 25 000 kappaleen tölkissä, mutta lähetelapussa ne onkin eriteltyinä tuhannen kappaleen satseihin. Eli laskut voi mennä hieman sekaisin. Toi pikkiriikkinen pienen pieni virhe nyt oli vaan tyhmä laskuvirhe jossa tuhat kertaa tuhat onkin satatuhatta eikä miljoona. Niin vaan voi käydä. Vaikka ei pitäis.
- Mood:
shocked
Tavaraakin tuntuu olevan ihan riittävästi. Laatikkoa, säkkiä, nyssykkää ja reppua tuntuu kasaantuvan ympäri taloa tässä kun olen tavaroitani kerännyt ja pakannut. Kuin mun kaikki kamat mahtuu tonne? Ja nyt ei olla enää muuttamassa valmiiksi kalustettuun asuntoon joten kalusteitakin pitää hommata, sänky ykkössijalla.
Nyt en jaksa kirjottaa enempää, pitää mennä nukkuun että jaksaa roudata tavaroita huomenna. Seuraavat kuulumiset ehkä Turusta. Jos saan netin sinne joskus.
- Location:Tampere
- Mood:
confused
Viime viikolla kävin kerran Lepaalla, hain tarvittavat paperit ja palautin herbaarion.
Tällä viikolla kävin siellä kolme kertaa, ensin kävin herättelemässä Pekkaa, Kaarinaa ja Reetta, että pistäkäähän töpinäksi, mä haluisin valmistua. Sain yllättävän hyvin nimiä papereihin ja HOPSia päivitettyä. Torstaina olin tenttimässä herbaarion. Seija kertoi että sulla kyllä oli näitä virheitä hieman liikaa, mutta emmä sua voi reputtaa jos sä meinaat valmistua... *Kiitos!* Tänään vein tutkintotodistusanomislomakkeen ja valmistuminen on siis 19.9. Kiitos Pekka, Reetta, Kaarina ja Seija.
Jes! Kyllä Lepaallakin hommat hoituu, mutta hieman täytyy patistella.
- Mood:
thankful
Amarillo oli vielä kiinni kello kymmenen aamulla, mutta menimme sitten Linkosuon kahvilaan. Hyvin meni koko juttu, ei mitään kummempia, paitsi ex-huippujääkiekkoilijan piti tietysti kysyä; Tappara vai Ilves? Vastasin Tappara. Työtehtäviin kuuluisi myyntihommia ja asiakassuhteiden ylläpitoa, avomaavihannesten siementen parissa. Oikeasti tosi mielenkiintoista nyt kun tuon opinnäytteen tiimoilta innostuin avomaapuolesta enemmänkin. Pääsisi vierailemaan viljelijöillä ja kuunteleen niiden kertomuksia. (Pitäiskö lukea Voipio ihan vain muistin virkistykseksi?) Ja muutto Turkuun olisi sitten edessä, jos tuon paikan otan vastaan.
Niin, mulla on vielä toinen haastattelu tiistaina, katsotaan mitä ne sieltä mulle tarjoaa :)
- Location:Koti
- Mood:
cheerful
Olin sitten Lepaalla viime torstaina ja perjantaina ja lauantaina =D Kuinkas kävikään jämähdin sinne kolmeksi päiväksi vaikka tarkoitus oli vain yksi päivä. No selitän. Olin sopinut Pekan kanssa että käyn tekemässä kypsyysnäytteen torstaina ja samalla käynnillä ajattelin kysellä mahdollisia työpaikkoja kun niin hyvä skaala suomalaisia puutarhatalouden yrityksiä olisi samaan aikaa esillä. Kypsyysnäyte meni ihan hyvin, pari tuntia sitä kirjoittelin eikä tullut edes niin suuria ongelmia tuon fraasien kääntämisen kanssa kuin olin kuvitellut. Sitten läksin tykille syömään soppaa, koska oli niin nälkä. Ja tottakai sain ilmaiset sopat kun olin niin hyvin auttanut Joonatania ja Tuomasta alkuviikosta. Kyselivät puhelimitse hieman meidän sopan menekistä ja muista pienistä yksityiskohdista viime vuonna ja olin kyllä niin ööötä etten osannut juuri mitään sanoa. Mutta heillä näytti menevän hyvin, tykki oli melkein tyhjä ja kello oli vasta puoli neljä!
Kun vatsa oli täynnä oli hyvä lähteä haastattelemaan muutamia yrityksiä. Listalla oli mm. Evira, Schetelig, Helle Oy, Yara, Huiskula ja Kekkilä. Noista ehdin kysellä Eviran, Scheteligin, Huiskulan ja Helteen. Kaikki olivat positiivisesti kiinnostuneita, paitsi Eviralla nyt valtion laitoksena on paikat sitten avoimessa haussa ja milloin sieltä sitten avoin paikka tulee? Sitähän ei tiedä. Helteen osastolla juttelin myös yhden tanskalaisen kanssa joka edusti Grodania Helteellä. Antoi mukavia vinkkejä työelämään ja oli taas mukava puhua englantia =D
Sitten kello olikin jo viisi ja firmat alkoivat vetäytyä omaan rauhaansa päivän jälkeen. Itse vielä käväisin vohvelikahvilalla, josta sain maistiasiksi viimeisen kylmän vohvelin. Ja sitten tulikin ilmoitus että Lepaan suuuri tammi oli päättänyt heitellä oksiaan ja tammikahvila piti välittömästi siirtää. Itse seisoin kyllä tyhmänä vieressä katsellen kun muut teki hommia, mutta olihan mulla hieman huonot kengät jalassa joten en olisi niin hyödyksi voinut ollakaan....
Mutta kahvila siis siirrettiin luokkaan 165, koska oppilaskunnalla oli niin vähän porukkaa hommissa että tuo kahvila oli pitänyt jättää pois. Kysyin sitten ohimennen Elliltä ja Virvalta että tartteeko ne apua päättävien hommissa ja lupasivat ottaa yhteyttä jos tarttevat. Ja niinhän minä sitten olin perjantaina ja lauantaina hommissa. Perjantai meni lähinnä kysellessä laitetaanko mansikka- vai vadelmahilloa? Entä saako olla kermavaahtoa? Jossain vaiheessa meni sanat sekaisin ja tulin kysyneeksi vansikkaa vai madelmaa...? Lauantain sitten vietin ex-tammikahvilassa ja ehdin vielä kiertelemäänkin alueella kiinnostavia yrityksiä katsellen.
Oli muuten outoa kulkea Lepaalla kun tuttuja kasvoja oli niin vähän. Melkein näyttelyvieraiden joukossa oli enemmän tuttuja kuin opiskelijoissa. Entisiä työkavereita, viljelijöitä joilla ollaan vierailtu Arton kanssa, muita kavereita...
Niin tulihan sitä sitten koettua myös ratibileet. Oli vähän väkeä ja muutenkin vaisu meininki. Bändi oli soittamassa, mutta liekö sitten tuon sateenkin ansiosta että ihmisiä ei huvittanut olla saunalla.
Nyt olen lähettänyt sähköposteja yrityksille ja sitten vain odotetaan. Turhauttaavaa, en tiedä miten päin olisin...
- Mood:
frustrated - Music:HIM - Wings of A Butterfly
Noh, opintosihteerikin on vielä lomalla ens viikkoon ja sitten vasta voin mennä tekeen muut paperityöt jotta saan sen yhden paperin, jonka vuoksi neljä vuotta olen opiskellut. Noo, onhan se oppi kyllä ihan muuta varten hankittu kuin sitä paperia varten.
Herbaario on vielä kesken....
- Mood:
curious
Katjan pyynnöstä kerron hieman oman näkökulmani Karmarokista.
Olen niin tottunut juomaan vain viiniä ja olutta juhliessani etten oikein tiennyt mitä olisin juonut. Olut ei toisaalta maistu vieläkään hyvälle, siideri ja lonkero taas maistuivat jotenkin liian makeille ja aineille joilla maku tehdään (mikä sana..?) ja viini taasen tuntui liian fiiniltä festareille. Päädyin sitten kuitenkin horppimään yhden oluen, siiderin, hiukan viiniä ja muutaman kulauksen jotain mixejä. Pieneksihän tuo saldo jäi enkä mitenkään humalassa edes ollut ennen Reinoa ja Rhinoja. Niin miksi en? Tuli vain katseltua ihmisiä jotka olivat hieman liian kännissä joten ei tehnyt mieli. Oli oikeasti kummalisen näköistä katsella niitä verestäviä silmiä, laahustavia askelia ja oluttölkkiä puristavia käsiä. Varsinkin sillai kirkkaassa auringonpaisteessa. Sitten kun alkoi hämärtää, kaikki oli ookoo. Ennen säkin olit ookoo...
Mun seurue oli oikein mukava, mutta en oikein tajunnut kaikkia juttuja, inside kun olivat. Ja musiikkikin oli ihan jees. Odotin oikeasti paljon Ylpöltä ja Ihmisiltä, mutta odotin hieman liikaa. Tuo vois toimia sitten marraskuun sateiden aikaan keikalla paremmin, kun ei ole niin paljon ihmisiä (heh ihmisiä ;)). En myöskään jaksanut katsella Maj Karmaa koska tuntui ettei vaan jaksanut. Edellisvuotena näin ne ainakin kuusi kertaa ja sitten en vuoteen joten jotenkin eristäydyin niistä. En Hollannissakaan juuri kuunnellut Karmaa. Ehkä tuo Ukkonen alkoi jo kyllästyttää, ilmestyisi jo uusi levy! Tosi yllättynyt olin kun kuulin viimeisen bändin soittavan: Reino and the Rhinos. Ihastuin kyllä heti tuohon bändiin ja musiikkiin. Jammailin koko keikan ajan ihan fiiliksissä :) Muut tosiaan olivat lähteneet kasaamaan telttoja keikan aikana, mutta kun sitten saavuin autolle viimeisten tahtien jälkeen ei yhtään telttaa ollut pystyssä. No kasattiin sitten kaikki kolme telttaa neljälle ihmiselle :) Avuksi sattui yksi paikallinen Olli, joka kysyi että " Aiotteko te oikeesti nukkua teltassa??!!" No sittenhän sekin nukku teltassa...
Musiikista vielä yksi juttu. Lähdin pohjoiseen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja siinä puoli neljän aikaan oltiin Oulun tienoilla. Radiosta tuli letkeä biisi "Villiä lempeä" iski tuokin biisi ihan tajuntaan asti. Ufo Mustonen on artisti.
- Mood:
weird - Music:Reino and the Rhinos; Käymään tullaan
Hollantihan on ihan kiva maa, jos tykkää junista ja hollantilaisesta musiikista... No ei nyt sentään! Mutta junia jään hieman kaipaamaan, sillä niihin ei tarvinnut varata istumapaikkoja ja niitä meni milloin minnekin aina puolen tunnin välein, joten mihinkään ei tarvinnut jäädä roikkumaan pitkäksi aikaa jos ei huvittanut. Siis puhun nyt niistä paikoista jossa on juna-asema. Bussit oli sitten hieman toinen juttu. Niin ja ne junaliput! 40 prossaa alennusta voi saada kuka vain, joka alennuskortin hommaa. Tosi kätevää! Hiukan hirvittää nyt ruveta liikkumaan normaalihinnoilla täällä Suomessa.
Hollantilainen musiikki ei ole pelkkää levyjen vingutusta deejiin mukaan vaan sieltä löytyy myös se humppakarnevaali-iskelmähupimusiikki. Ja siltä ei voi välttyä missään baarissa tai pubissa. Mukavaahan tuo on pienissä määrin, mutta sitten karnevaali ja muiden juhlapäivien aikaan sitä kuulee ihan siedettävyyksiin asti. Mutta se on mukavaa kuinka nuo hollantilaiset osaa juhlia ilman liikoja alkoholeja. Kukaan ei ole ympäripäissään, no ehkä muutama, mutta kaikki ovat silti tanssimassa ja laulamassa kuin viimeistä päivää, no niitä hollantilaisia iskelmäbiisejä tietty.
Koulusta sitten. Lepaaseen verratuna aivan erilainen meiniki. Oli hienoa tehdä isoja ryhmätöitä oikeisiin yrityksiin, tosin olivatkin sitten haasteellisia. Opettajat oli nuoria ja heillä oli jo rutkasti käytännön kokemusta. Järkytyin oikeesti kun kuulin että yksi meidän opettajista oli vain kaksikymmentäkuusivuotias! Ja hänellä oli jo oma alströmeriaviljelmä ja siis toimi myös opettajana muutamana päivänä viikossa. Monet noista hollantilaisista jotka valmistuivat samaan aikaan olivat 20-21 vuotiaita. Siinähän ehtii olla jo monen monta vuotta töissä sitten...
Monta uutta ystävää sain, mikä taisi olla se paras juttu koko vuoden aikana. Ikävä on jo kaikkia :( Toivottavasti tulee pidettyä yhteyttä ja myös tavattua, olihan tuo melkoinen kokemus, jota en vaihtaisi pois mistään hinnasta!
Niin ja sekin oli mukavaa ettei tarvinnut opetella tuota maailman kauneinta kieltä, kun kaikki puhui niin perk...n hyvin englantia.
Ps. Mietin vaan että kuka näitä oikeesti lukee...? Katja taitaa olla ainoa???
- Location:Koti
- Mood:
grateful - Music:Silence
Näin unta että mulla on vielä kaksi viikkoa aikaa kirjoittaa opinnäytettä, olin niin iloinen!
Kunnes heräsin painajaiseen. Oikeesti vain viikko enää aikaa väkertää sitä. Ahdistus iski.
Tänään on sunnuntai. Maanantai. Tiistai. Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Finito! The end! Slut! Einde! Loppu!
Kirjotan, kirjotan, kirjotan, mutta mikään ei edisty, miksei!? Olis vaan pitänyt aloittaa aikaisemmin vaikka hyvähän se on nyt sanoo. Aikaisemmin ei vaan halunnut tai pystynyt, nyt on pakko. Siis jos teet opinnäytettä aloita sen kirjoittaminen jo ekana päivänä sanon minä! Kaikki on niin paljon helpompaa sitten lopussa.
Mutta mitäpäs tässä puurnaan, aikaa valuu hukkaan kun tänne lörpöttelen. Takas hommiin siitä!
- Mood:
stressed - Music:Linnun laulua (voihan rähmä)
Siis.
Olin menossa jutustamaan yhtä viljelijää Zeelantiin, provinssiin Hollannin länsirannikolla. Ensimmäisen etapin kuljin junalla Roosendaalin, jossa vaihdoin toiseen junaan. Päätepysäkki oli Goes. Lausutaan muuten rhuus, kurkkuärrällä. Goesissa (huussissa, heh) odotin sitten bussia, jonka piti viedä minut Zierikzeehen. Odotin, ja odotin. Oli muutama muukin ihminen joka odotti, ja odotti. Kaksi vuorollista odotin ja sitten menin kysymään kuskien taukopaikasta että miksei linkut kulje. Lakko. Tietysti! Tottakai! Miksen sitä tiennyt. Noo, eihän tuo nyt mitään, voinhan vuokrata polkupyörän ja saada raitista meri-ilmaa ihaillen kauniita... ööö... peltomaisemia.
Vuokrasin siis pyörän ja tiedustelin että kauanko kestää polkea Goesissta Zierikzeehen. Jotain tunnin verran, sanoi vuokraaja, sinne on jotain 20 kilsaa. Okei, ei kuullosta pahalta, tien päälle siis! Hieman oli tuulista, mutta muuten ihan hyvä ilma pyöräillä. Poljin ja poljin, onneksi tie oli suhteellisen tasaista, joten matka taittui ihan kivasti. Oli ehkä hieman tylsääkin. Tunnin poljettuani, ja kilometrikylttejä luettuani: lukemat oli ihan väärässä suhteessa kuinka paljon matkaa olin kulkenut kuin että kuinka monta kilsaa oli jäljellä, saavuin sillalle. Piiiitkälle sillalle, noin viisi kilometriä. Kohti horisonttia ja sen ohi! Poljin, poljin, poljin. Ja saavuin vihdosta viimein vastarannalle ja Zierikzeehen, jossa aikomukseni oli odottaa toista bussia. Olin nähkääs niin optimistinen kun ajattelin, että voihan tuolla toisessa paikassa bussit toimiakin. No eipä toimineet. Olisin voinut polkea vielä toiset kaksikymmentä kilsaa, mutta pelkkä ajatus takaisinpaluusta jo väsytti niin, että päätin lähteä suoraan takaisin juna-asemalle Goessiin.
Paluumatka kesti hieman kauemmin, mutta pysähtelinkin välillä nauttimaan merestä ja tuulimyllyistä. Ja matkaa siis kertyi tuo 40 kilometriä. Ihan ylpeä olen itsestäni, mutta ensi viikolla menen autolla haastattelemaan sitä viljelijää.
- Mood:
blah
Olen lukenut luteista koko aamupäivän...eräillä sivuilla kerrottiin taikakeinoja luteiden pois ajamiseen.
Ensin tulee valmistaa pintapäreistä renkkusilta lattialta ikkunan kulmaan sekä lasin toiselta puolelta edelleen maahan. Sitten näiden siltojen väliseen ruuvun kulmaukseen tehtiin luteenmentävä reikä. Kun tämä oli kunnossa, piti astua huoneeseen, lyödä lakki vihaisesti lattiaan ja sanoa jyrkästi:
"Sin on tie valmisna,
käskemättä olette tullut
ja nyt pittä lähtiä!"
Voisin vaikka yrittää tuota. Kolmannesta kerroksesta olisi kiva tehdä tuo päretie luteille, ai mutta mistähän saisin päreitä..? Voisiko joku lähettää Suomesta? Toinen taikakeino:
Lutikat voi myös hävittää, kun tekee yheksästä puulajista luuvan ja lakaisee sillä huoneen joko enne juhannusta tai kolme yötä juhannuksen jälkeen. Lattia ja seinät pitää lakaista ja sitten vie itsensä ja rikat takaperin ikkunasta ulos ja sanoo mennessään:
"Punaiset virkamiehet,
menkää pois!
Siitä tie mänöö!"
Tämä vois myös toimia, kolmannesta kerroksesta ikkunasta ulos vain....
Mistä ne sitten on peräisin nyt? Jos niitä siis on (olen vielä optimisti ja uskon että niitä ei ole). Olin siis Ranskassa viime viikolla. Lennot olivat Lontoon Gatwickin kautta. Hotelli oli ihan siisti, mut se nyt oli kuitenkin semmoinen budgethotelli, joten kaikenlaista sakkia sielläkin on voinut yöpyä. En yhtään ihmettelis jos sieltä olis jotain luteita mukaan tarttunut. Toisaalta huomasin näppylät vasta lentokoneessa Lontoosta A'damiin, joten voisi tulla sieltä. Mutta luin, että näppylät ilmestyvät vasta parin tunnin kuluttua puremasta. Vietin kyl pari tuntii siellä Lontoon kentällä... Kiinnostaako jotain vielä mun ludetarinat....?
Nyt otan imurin käyttöön ja imuroin koko kämpän katosta lattiaan! Ludesota alkaa, PRKL!
- Mood:
crazy - Music:The Rasmus: No fear
- Mood:
paranoid - Music:Tapani Kansa: R-A-K-A-S
